Hahm∞tuksia
Oheisessa kuvassa poseeraa viisi henkilöhahmoa. Joku voisi kutsua heitä epähenkilöhahmoiksi, mutta se ei olisi ehkä mielekästä. Määritelmän mukaan epähenkilö on henkilö, joka hänen epäsuosionsa vuoksi pyritään poistamaan julkisuudesta (https://fi.wiktionary.org/wiki/epähenkilö). Ongelmaksi tulee nimittäin se, että julkisuudesta poistamisen perustavanlaatuisena edellytyksenä on, että henkilö on päässyt tai joutunut julkisuuteen. Näiden neljän tapauksen kohdalla ei ole tiedossa he olisivat epäsuosiossa tai voisivat edes joutua siihen. Koska ko. henkilöhahmot ovat enemmän hahmoja kuin henkilöitä (ainakaan henkilötunnusta heillä ei ole), jätetään henkilö-etuliite pois, mutta korvataan toisella. Outous-hahmoiksi kutsuttakoon heitä tästedes. Nimitys on huolella valittu siten, että kenellekään ei vahingossakaan synny assosiaatiota erääseen televisiosarjaan. Muut mielikuvayhteydet mihin tahansa, kuten hahmojen nimiin tai ulkomuotoon liittyen ovat pelkästään katsojan/ kuuntelijan vilkkaan mielikuvituksen varassa kytkeytymättä millään tavalla olemassaolevaan todellisuuteen. Tämän esittelyn lopussa on linkki videoon, jossa jokainen hahmo pääsee näkyviin ja kuuluviin.
Gust Qvist, kielimies ja -poliisi, joka väittää olevansa sukumies (släktning...släkting) August Ahlqvistille. Hän on omien sanojensa mukaan pyöristynyt ja närästynyt kielipuolisista epäselvyyksistä. Vaikka hän ei selvästikään hallitse ruotsin tai suomen kieltä, rohkenee hän silti arvioida ja arvostella ankarasti molempien kielien ilmiöitä ( = epäolennaisuuksia) ja käännöksiä. Sukumiehensä tavoin hän ei jätä kiveäkään kääntämättä tässä pyrkimyksessään... Jaa, Kiveä hän ei ole tainnut kuitenkaan kääntää...
Toinen herra on Simon Garfinkel, jolla on hallussaan mm. SM-pokaali - tosin harvinaisessa lajissa: sadomasokistinen nokkahuilunsoitto. Hän esittää pakkomielteenomaisesti aina kun tilaisuus ilmaantuu kappaleen Boxer. Suomeksi tämä on käännetty "Taistelijaksi", vaikka yhtä hyvin laulussa olisi nyrkkeilijän sijaan voitu kertoa miesten alushousuista tai koirarodusta. Käännöksessä englannista suomeen on sana nyrkkeilijä (suomennoksessa myös sana taistelija) mainittu vain yhden kerran, joten kai se riittää antamaan kappaleelle nimen! Tässä laulun sanat suomeksi. Kääntäjänä on toiminut maineikas kielinero G. O. Ogle.
Kolmantena esiin pyrkii musiikin maisteli, erikoistumisalanaan luikauttelun narratiivi interaktiossa doku-, ele-, se-, mo- ja instrumenttien viri- ja äärimmäisessä tapauksessa pirittelyyn, erityisesti tilanteissa, joissa ilmenee immersiivistä manifestoitumista. Tämä kolmas mies (ei kovinkaan vaitelias) on Lievestuoreelta kotoisin oleva Lennosen Joni. Hänen bravuurinsa on "Kun oon 65", laulu, joka muistuttaa etäisesti laulua nimeltä "When I´m 64", jota eräs liverpoolilaissoitto- ja laulukunta on esittänyt omanaan. Alun perin siis Lievestuoreella sävelletty ja sanoitettu (sekä eräälle Liisalle omistettu) kappale on kulkeutunut Liverpooliin (jotka molemmat paikannimet itse asiassa tarkoittavat muinaiskielillä samaa - en tosin tiedä mitä) ja joutunut jonkun hampuusin käsittelyyn tutuin onnettomin tuloksin. Luku 65 on muuttunut eli pienentynyt yhdellä, mikä ei kuitenkaan estä tarkkaavaisia kuuntelijoita huomaamasta kyseessä olevan selvän plagiaatin. Kappaletta kuunnellessa, millä murteella tahansa, ei voi välttyä vastustamattomalta tarpeelta taputtaa yhtämittaa tai vaihtoehtoisesti "helisytellä koruja", jos niitä sattuu olemaan ulottuvilla. Tämä "korujen helisyttäminen" liittyy erääseen lausahdukseen Jonin keikalla ja sen kohdalla on tapahtunut onneton käännösvirhe suomesta englantiin. Alunperin Lennosen Joni ei puhunut koruista vaan "kulkusista" (jos ymmärrätte, mitä tarkoitan). Sitaatin koko versiossa puhutaan halvemmilla paikoilla istumisesta, joka alunperin tarkoittaa helposti kuluvia ja rispaantuvia halvasta materiaalista tehtyjä housun paikkoja ja istuminen tällaisilla housuilla ei ole miellyttävä kokemus kylmällä kirkon penkillä tai kivellä.
Matti Teppo on Ruikonperän multakurkun, armoitetun katuojalaulaja Jaakko Tepon vähemmän tunnettu identtinen kaksoisveli, koko nimeltään Matti Esko Teppo, joka tunnetaan myös taiteilijanimellä Matkijateppo. Hänellä ja Jaakolla on eri isä ja eri äiti. Isä oli poikamies kolmannessa polvessa. Äidin raskaus kesti puolitoista vuotta, mutta Matti syntyi silti keskosena. Matti ja Jaakko ovat kotoisin Savon sydämestä - tai pikemminkin umpisuolesta. Hän laulaa (erityisesti) yleisön pyynnöistä huolimatta Jaakon lauluja ja palkkio on vaatimaton, tonni käteen, mutta silläkin saadaan känni toteen. Matti on allekirjoittanut vastuuvapauslausekkeen, jonka mukaan hänen esiintyessään vastuu siirtyy aina kuulijoille.
Viimeisenä vuorossa on Petrus Bartimeus, tuo mystinen aikamatkaaja kaukaa historian hämäristä ja toisaalta samalla historian ulkopuolelta Hänen yhteyteensä todellisuuteen on yhtä salaperäistä kuin antiikin jumalilla. Oliko hän se Raamatun kertomuksen sokea Bartimeus? Onko hän Hauhon kirkon vaivaisukko Bartimeus inkarnoituneena? Jospa hän on Bartimeus-suvun tunnetun kantaisän, Lauri Bartimeuksen isä, josta kirkon- ja historiankirjat eivät kerro. Hän on joka tapauksessa ylittänyt tunnetun todellisuuden lainalaisuudet, aika ja paikka eivät merkitse hänelle samaa kuin meille tavallisille kuolevaisille. Hän on tullut iloksemme esittämään keskiaikaisen Piae Cantiones -laulun Tempus adest Floridum.